Sandmanscot’s Mo Chridhe
Moirna talvella 2012
Sandmanscot’s Mo Chridhe ”Moirna”
6.3.2010-13.7.2020 | Tiedot
Jos Moirna aloittaisi tämän kertomuksen, se kuuluisi näin:
”Jaa, mää oon monta kertaa meinannu alottaa päiväkirjan, mutta ain on ollu muuta tekemistä. Jos mää en tee pahaa, niin mää nukun. Ja päinvaston. Joskus siinä välissä mää saatan ottaa vähäsen iltasta.
Täs lukee näin aluks mää. Koska skotti sanoo niin. Ja mää tierän, mikä on skotti. Se olen mää.”
Skotin murre on kumminki vielä hakusessa ja harjoittelun alla. Isona mä varmaan osaan sitä. Isona mä osaan mitä vaan. Mä osaisin jo nyt, jos mä tahtosin, mut kun pahanteolta ei liiemmin jää aikaa. Ja sen mä taas osaan ihan luonnostani. Olen osannut ihan pienestä. Se oli kuulkaa mukava kattella mamman ilmettä, kun se tuli töistä ja riensi pienten palleroisten luo pentuaitaukseen. Mä en nyt viitti ihan sanatarkasti toistaa, mitä se sano. Kun se oli raivannu polkuu sen verta, että sai vaihdettua vällyt ja paperit, oli autuaallisen ihanaa mennä pissalle ja kakalle just puhtaisiin peittoihin.
Marraskuu 2012. Vasemmalta Amy, Moirna, Kiara ja Maida
Uskoisin, että jotenkin näin menee Moirnan aatteet. Moirna oli yksi neljästä pennusta, Amyn ensimmäisestä pentueesta. Se ei ole koskaan näynyt isäänsä, joka asustelee Saksassa Doris Stegmüllerin hoivassa. Pentueessa oli kaksi narttua, joista Moirna oli ihana pallero, karhumainen vesseli ja siskoaan rauhallisempi. Se olikin vain silmänlumetta. Moirna on kuin luonnostaan osannut pahan tekemisen, vaikka eipä se siinä suhteessa suuresti eroa muista skoteistani. Se on jatkanut samalla raivostuttavalla kenkien tuhoamisella ja kaiken muun tavaran rikkomisella, mihin aikaisemmat ovat sen tien viitoittaneet.
Myönnettäköön, että kaikista skoteista kautta aikojen Moirna on ehdottomasti viisain. Siinä olisi potentiaalista oppimismateriaalia vaikka mihin. Ne harvat asiat, jotka olen opettanut, se on oppinut yhdestä kerrasta. Pienenä se halusi olla villi ja vapaa, remmissä kulkeminen oli ihan tuskaa. Kunnes yht’äkkiä se muutti mielensä, ja kulkee remmissä kuin välissä ei hihnaa olisikaan. Aamuisin se halusi tulla hakemaan postia, mutta pelkäsin sen ryntäävän tielle. Ensimmäisellä kerralla sanoin sille ennen postilaatikkoa, että odota tässä ja sen jälkeen se jäi aina seisomaan samaan kohtaan. Lassi opetti sen istumaan ja antamaan tassua, josta Moirna on tehnyt lähes taidetta.
Moirna ei ole käynyt kuin muutamassa näyttelyssä. Se ei nauti niistä, vaan jännittää ihan liikaa pystyäkseen olemaan rento kehässä. Sen hännänpää on kierteellä, vaikka se pentuna oli aivan suora ja siitä johtuen se ei koskaan voi saavuttaa mitään suurta. Sen ei tarvitsekaan, sillä se on Suuri Persoona itsessään.
Pentuiän nallekarhu on muuttunut karheaksi turkiksi, joka kylläkin on runsas. Luonne on säilynyt samanlaisena ja sitä voisi lyhyesti kuvata ’minä itse’ luonteeksi. Se on ottanut tavakseen haukkua, jos puhun puhelimessa tai minulla on vieraita, koska silloin en kiinnitä huomiota vain siihen. Olen koettanut siihen kaikkia niksejä haukkumisen huomiotta jättämisestä alkaen, mutta kieltämättä jokusen minuutin jälkeen se alkaa käymään hermon päälle…
Moirna osaa tehdä taidetta jopa nukkuma-asennoistaan. Usein se nukkuu selällään etujalat kääntyneinä oikealle tai vasemmalle ja takajalat kierteellä päinvastaiselle puolelle ikäänkuin se kiertyisi keskeltä. Aikaisemmin se nukkui usein sängyssä vieressäni ja monesti ujutti vaivihkaa takajalan miltei suuhuni. Kerran näin unta, että nyt selkä oli mennyt totaalisesti, enkä kyennyt nousemaan, mutta syy selvisi moiseen uneen Moirnan nukkuessa härskisti selkäni päällä litistäen minut alleen.
Vaikka Moirna ei olekaan niittänyt mainetta ja kunniaa näyttelyiden saralla eikä juoksukilpailuissa (siihen riitti kertayritys…), sen ehdottomasti tärkein anti jalostustyössäni on sukutaulu. Olen pitkän harkinnan jälkeen aikoinaan teettänyt M-pentueen ja valitettavasti näyttää siltä, että vain Moirna jatkaa sitä sukua. Rosslyn Madra on erittäin hyvä lisä sukutaulussa kantaamme ja yhdistettynä Amyyn tuo brittilinjojen vahvuutta kasvatukseeni. Moirna onkin tarkoitus astuttaa seuraavasta juoksusta. Siitä seuraakin sitten jatkoa tarinaan.